Selkäkivun kuntoutus - onnistuneeseen prosessiin vaikuttavat monet tekijät
Tiesitkö että:
· vuonna 2016 lähes 20 000 ihmistä oli työkyvyttömyyseläkkeellä selkäkivun takia, hieman enemmän kuin Kempeleessä tai Naantalissa on asukkaita.
· Kelan sairausvakuutustilaston mukaan selkäsairaudet ovat masennuksen jälkeen toiseksi yleisin yli 10 päivän sairaspoissaolojen aiheuttaja. (Kela 2016).
· Vuosina 2000-2011 selkäkipu on lisääntynyt yli 30-vuotiailla kaikissa muissa ikärtyhmissä paitsi +75 -vuotiaissa miehissä.
Onko todella niin, että olemme kuntoutuksessa ja terveydenhuollossa tehneet kaikkemme selkäkipujen syntymisen ja kroonistumisen ehkäisemiseksi? Onko oikeaa tietoa vaikuttavista keinoista riittävästi saatavilla asiakkaille? Ovatko ammattilaisetkaan aina tietoisia siitä, mikä on vaikuttavaa ja mikä ei?
Tiesitkö vielä, että:
· 90-95 % selkäkivusta ei ole löydettävissä rakenteellistä selittävää tekijää.
· Oireettomilta ihmisiltä löytyy kuvantamisessa välilevyn pullistumia ja kulumia (suurelta osin iän tuomaa normaalia selän rakenteiden muutosta).
Miten voi olla mahdollista, että 90-95 % selkäkivusta ei löydy kuvantamisella selittävää tekijää ja puolestaan oireettomilta voi löytyä kuvantamisella välilevynpullistumia ja kulumia? Kipua voi siis olla, vaikka kudoksellista selittävää tekijää ei löydy ja toisaalta kipua ei välttämättä ole, vaikka olisi kudoksellisia muutoksia, jotka voisivat sitä selittää. On syytä tarkastella selkäkipuun vaikuttavia tekijöitä laajemmin. Usein asiakkaan huolena on, mikä selässä on vikana tai onko jokin ”rikki”. Miksi selkä ärtyy ja kipeytyy, vaikka kudoksellisia muutoksia ei kuvantamisella olekaan havaittavissa?
Selkäkipuun ja yleisesti kipuun on todettu vaikuttavan seuraavia tekijöitä:
· Uni: Laadukkaan unen on todettu olevan yksi tärkeimmistä kivunhallintakeinoista. Unen puute herkistää kipukokemukselle.
· Uskomukset: Jos emme uskalla käyttää selkää kivun tai selän hajoamisen pelossa esimerkiksi äkillisen selkäkivun jälkeen, liikestrategiat vähenevät. Selän varominen on ymmärrettävää, mutta voi itsessään ylläpitää kipua, lisätä turhaa jännitystä ja altistaa kivulle.
· Kivun ymmärtäminen: Kipuviesti käsitellään ja tulkitaan aivoissa. Joskus tämä mekanismi häiriintyy, tulkitsemme voimakkaaksi kivuksi myös sellaisia ärsykkeitä, joissa ei ole syytä kivulle kuten esimerkiksi haitallista kudosvauriota.
· Stressi, huolet, vaikea elämäntilanne, uupumus: Kipukokemus käsitellään ja tulkitaan aivoissa. Jos elämässämme on paljon negatiivisia tunnekokemuksia, tulkitsemme kipuviestinkin helpommin suuremmaksi kuin mitä sen kuuluisi olla, keskitymme kipuun ja itse asiassa voimistamme kipuviestiä.
· Terapeuttinen harjoittelu: Käypä Hoito -suosituksen mukaan terapeuttisen harjoittelun on osoitettu olevan kiistatta tehokas keino selkäkipujen ehkäisyyn. Terapeuttinen harjoittelu perustuu fysioterapeutin tutkimisen perusteella havaittuihin kehittämisalueisiin selän toiminnassa.
· Elintavat: Esimerkiksi tupakointi heikentää välilevyjen aineenvaihtuntaa, mikä heikentää kudoksen paranemisprosesseja. Ylipaino aiheuttaa jatkuvaa ylimääräistä kuormitusta kudokselle.
· Työkuormitus: Raskas fyysinen työ on on osoitettu olevan selkäkipujen riskitekijä. Onko selän toimintakyky riittävä työn vaatimuksiin nähden? Onko palautuminen riittävää? Usein kiinnitämme huomiota työvälineisiin ja ergonomiaan tai pyrimme helpottamaan työtä mahdollisimman paljon eri keinoin. Se onkin yksi hyvä keino vähentää työkuormitusta. Miksi selkä kuitenkin kipeytyy, vaikka noudattaisi kaikkia ohjeistuksia? Usein huomio kiinnittyy ulkoisiin tekijöihin eikä siihen, miten selkä itse asiassa toimii. Onko sillä edellytyksiä selviytyä sille asetetuista vaatimuksista esimerkiksi työssä tai harrastuksissa? Onko voimaa, hallintaa ja liikkuvuutta riittävästi? Ne ovat kehitettäviä ominaisuuksia. Jos voimaa hallintaa ja liikkuvuutta ei ole riittävästi ja kuormitus on yksipuolista, ei ole ihme, että selkä kipeytyy.
· Riittävä arkiaktiivisuus: Liikkeellä olon on todettu vähentävän selkäkipuja. Jos arkiaktiivisuus on jatkuvasti vähäistä, riski selkäkivulle lisääntyy. Tätä ei korvaa edes kerran viikossa tehty salitreeni, mikäli muu aika ollaan paikoillaan työ- ja vapaa-ajalla.
Terapeuttinen harjoittelu on tutkitusti kiistatta vaikuttavaa selkäkivun ehkäisyssä. Sen lisäksi selkäterveyteen vaikuttavat monet muuta tekijät, jotka tukevat suunnitelmallista terapeuttista harjoittelua. Selän kuntoutus on prosessi. Selkäterveyden kannalta riittävä liikkeellä olo ja monipuolinen kuormitus ovat tärkeitä. Aina on kuitenkin niitä, joilla liikuntamäärät ovat selkäterveyden kannalta riittäviä eikä merkittäviä kuormitustekijöitä, kuten univaikeuksia tai stressiä, ole. Tällöin fysioterapiassa korostuu selän ominaisuuksien kehittäminen työn ja harrastusten vaatimalle tasolle. Toisaalta selkäkipu voi olla niin hallitseva, että normaalit tai edes vaihtoehtoiset liikuntamuodot eivät onnistu. Tällöin fysioterapiassa on tärkeää löytää kivunhallintakeinoja sekä sopivia harjoitteita ja harjoittelumuotoja, joilla kipua saadaan hallittua tai vähitellen vähennettyä. Tällöin korostuu myös kivun ymmärtäminen.
Mitä voi itse tehdä selän hyvinvoinnin tukemiseksi?
· Onko arkiliikuntaa ja liikuntaharrastuksia riittävästi? Liian vähäinen aktiivisuus arjessa ja liiallinen paikallaan olo altistaa selkäkivulle.
· Nukutko, syötkö ja palaudutko riittävästi? Onko uni, ravinto ja palautuminen laadukasta?
· Mitä ajattelet selkäsi toiminnasta? ”Parempi välttää kaikkea nostamista, koska selkäni ei kestä sitä.” ”Selkäni kipeytyi kerran kumartuessa, joten olen nyt välttänyt kumartumista.” ”Olen lukenut, että selän pyöristäminen ja taakse taivuttaminen on haitallista.” ”Selkäni kipeytyi haravoidessa, joten olen nyt välttänyt kiertoliikkeitä.” ”Yritän pitää selkäni suorassa, etten vahingoittaisi sitä.” Varotko jatkuvasti liikkeitä vanhasta tottumuksesta tai kivun pelossa? Jos huomaat näitä viestejä, mieti, mihin selkäsi pystyy. Keskity siihen, mitä selkäsi voi tehdä. Kokeile uutta liikettä helpotetusti. Aloita pienestä määristä ja lyhyestä ajasta ja lisää liikettä vähitellen. Etene omassa tahdissa.
· Jos liikuntaa ja kuormitusta on paljon, onko palautumista riittävästi? Onko kaikki kuormitus samanlaista ja yksipuolista?
· Tiedätkö, mitä kipu sinulle kertoo? Vältätkö kaikkea varmuuden vuoksi siksi, että et tiedä, onko kipu haitallista? Fysioterapeutti auttaa sinua arvioimaan, millainen kipu on normaalia ja mikä haitallista. On hyvä tiedostaa, että kaikki kipu ei ole haitallista ja kivusta huolimatta liikunnasta voi olla enemmän hyötyä kuin haittaa.
· Tuleeko ohjattuja harjoitteita tehtyä? Ne eivät vaikuta, mikäli niitä ei ei tule tehtyä.
Jos et tiedä, mitä tehdä, hakeudu fysioterapeutin vastaanotolle. Kerro huolesi ja mihin haluaisit ratkaisuja. Fysioterapeutti auttaa selvittämään, mitkä tekijät sinun kohdallasi voisivat selittää selkäkipua ja mitä niille voisi tehdä. Fysioterapeutilta saat ohjeita, minkälainen liikunta ja harjoittelu on sinulle sopivaa ja miten kivun kanssa tulisi toimia. Huolelliseen tutkimiseen perustuva harjoittelu ja täsmälliset harjoitteet ovat tärkeä osa kuntoutusprosessia, mutta ilman kokonaisuuden huomiointia emme välttämättä saa hyviä tuloksia. Toisinaan jo perusasioiden huomioiminen, kuten riittävä liikunta, palautuminen, ravinto, nukkuminen ja stressinhallinta, riittävät selkäkivun vähenemiseen, eikä erityistä harjoitteluohjelmaa tarvita.
Annamari Holma
Fysioterapeutti
Lähteet:
Ammattilaisen Kipukirja, 2020, Luomajoki yms
Käypä hoito, Alaselkä. 2017. https://www.kaypahoito.fi/hoi20001#s9