Viime vuonna kolme OAMK:n opiskelijaa teki opinnäytetyön yhteistyössä äitiysfysioterapeuttimme Lauran kanssa. Aiheena oli liikunnan aloittaminen raskauden ja alatiesynnytyksen jälkeen. Alla opiskelijoiden kirjoittama blogiteksti raskauden ja alatiesynnytyksen vaikutuksista kehoon, ja siitä kuinka ne tulisi huomioida liikuntaa aloittaessa. Raskaus ja synnytys aiheuttavat luonnollisesti fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia äidin kehossa ja mielessä.

Yli joka kolmannes työikäinen suomalainen on kärsinyt alaselkäkivusta viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Vaiva on siis varsin yleinen. Noin 90-95%:lle alaselkäkivusta ei löydy selkeää rakenteellista selittävää tekijää, kuten murtumaa, osteoporoosia, välilevynpullistumaa, ahtaumaa tai kasvainta. Ilman rakenteellista tai kuvattavissa olevaa syytä ilmenevästä selkäkivusta käytetään nimitystä epäspesifi selkäkipu. Noin 5-10 % alaselkäkivusta on

Lantionpohjan lihakset tukevat erityisesti virtsaputkea, emätintä ja peräsuolta. Hyväkuntoiset lantionpohjan lihakset ehkäisevät virtsan- ja ulosteenpidätysongelmia sekä laskeumia. Lantionpohjanlihakset ovat tahdonalaisia lihaksia kuten kehon muutkin lihakset. Lantionpohjassa juuri lihakset ovat se osa kudosrakennetta, johon me itse voimme vaikuttaa esimerkiksi harjoittelulla. Lihaksistoa on mahdollista rentouttaa, vahvistaa ja sinne on mahdollista myös lisätä

Polvikipu on yleinen tuki- ja liikuntaelinvaiva niin valtaväestössä kuin urheilussakin. Polvikivun taustalla voi olla monia eri syitä ja siitä johtuen polvikivun kuntoutus on myös aina yksilöllistä. Suurimpana erottelevana tekijänä on kivun syntymekanismi, traumaperäisiin eli tapaturmaisiin polvivammoihin kuten esimerkiksi eturistisiteen repeämään pureudumme toisessa tekstissä. Rasitusperäinen polvikipu jakautuu useisiin eri aladiagnooseihin, joista