Selkäkipu on yleinen vaiva
Yli joka kolmannes työikäinen suomalainen on kärsinyt alaselkäkivusta
viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Vaiva on siis varsin yleinen. Noin
90-95%:lle alaselkäkivusta ei löydy selkeää rakenteellista selittävää
tekijää, kuten murtumaa, osteoporoosia, välilevynpullistumaa, ahtaumaa
tai kasvainta. Ilman rakenteellista tai kuvattavissa olevaa syytä
ilmenevästä selkäkivusta käytetään nimitystä epäspesifi selkäkipu. Noin
5-10 % alaselkäkivusta on spesifiä, eli syy voidaan todentaa
kuvantamisella, ja kivun selittää jokin tiedossa oleva kudosperäinen
kiputila. Alaselkäkipu voi alkaa äkillisesti tai vähitellen. Asiakas ei
aina tiedä itsekään, miksi ja milloin kipu on alkanut.
Yksi yleisimmistä selkäkivuista on paikallinen äkillinen eli akuutti
alaselkäkipu, jota kutsutaan usein myös nimellä noidannuoli tai lumbago.
Äkillisen alaselkäkivun perimmäinen syy on usein epäselvä, mutta
taustalla voi olla esimerkiksi selän kudosten ärtyminen poikkeuksellisen
kuormituksen seurauksena. Äkillinen selkäkipu on tavallista ja yleensä
voimakkaasta kivusta huolimatta hyvälaatuista. Vakavia merkkejä voivat
olla esimerkiksi selkäkipuun liittyvä virtsan tai ulosteen päästämisen
tai pidättämisen vaikeus, etenevästi heikkenevä alaraajan lihasvoima tai
tunnottomuus, yleisvoinnin heikkeneminen, voimakas laihtuminen
selittämättömästi selkäkipua edeltävästi, kuumeilu tai vatsakipu
selkäkipuun liittyen tai voimakas kipu, joka ei helpota missään
asennossa. Vakavat tapaukset ovat harvinaisia ja ne vaativat lääkärin
arvion. Pelkkä selkäkipu tai siihen liittyvä säteilevä kipu, johon ei
liity edellä mainittuja oireita, ei itsessään ole vakava merkki, vaikka
kipu olisikin hyvinkin rajoittavaa ja voimakasta.
Vuodelevon ei ole todettu edistävän paranemista äkillisessä
alaselkäkivussa, vaan maltillinen rauhallinen liikkeessä pysyminen
näyttäisi edistävän toipumista paremmin kuin vuodelepo. Tyypillisesti
äkillisestä voimakkaasta selkäkivusta toipuminen vie muutamasta päivästä
pariin viikkoon. Suuri osa toipuu hyvin, mutta osalla selkäkipu
pitkittyy. Oikea tieto kivun lievittämisestä ja selkäkivun paranemisesta
voi ehkäistä alaselkäkivun pitkittymistä ja kroonistumista, ja edistää
toipumista.
Pitkittynyt tai krooninen selkäkipu on yleistä. Taustalla voi olla
vähäinen tai yksipuolinen liikunta tai selän toiminnalliset häiriöt
kuten liikkuvuuden tai liikekontrollin muutokset, tai aikaisempi
voimakkaampi selkäkipujakso, joka voi johtaa selän varomiseen ja
heikentyneeseen kuormituksen sietoon arjessa. Kipu voi liittyä myös
harrastuksen tai työn erityisiin vaatimuksiin selän toimintakyvyn
osalta, jolloin selän toimintakyky ei ole riittävä harrastuksen tai työn
vaatimuksiin nähden. Selkäkivulle on tyypillistä, että se aaltoilee tai
ilmenee esimerkiksi jaksoittain muutaman kerran vuodessa. Terapeuttisen
harjoittelun on osoitettu olevan kiistatta tehokas keino alaselkäkipujen
ehkäisyssä. Terapeuttisella harjoittelulla tarkoitetaan harjoittelua,
jolla pyritään parantamaan selän toimintaa. Usein terapeuttinen
harjoittelu perustuu fysioterapeutin tai muun kuntoutusalan
ammattilaisen tekemään harjoitteluohjelmaan. Pitkittyneessä selkäkivussa
kuntoutuminen voi kestää viikoista kuukausiin.
Iskiaskivulla voidaan tarkoittaa iskiashermon ärtymistä hermojuuren
alueella tai iskiashermon ärtymistä millä tahansa iskiashermon alueella.
Oireeseen liittyy yleensä säteilyoire alaraajaan. Syynä voi olla
esimerkiksi välilevyn pullistuma tai ahtauma eli stenoosi, tai hermon
ärtyminen pakaran alueella. Puhekielessä kuulee joskus käytettävän
iskiaskipu-termiä kaikista pakaran alueen kiputiloista, jotka voivat
kuitenkin olla peräisin muistakin kudoksista kuin hermosta. Huolellinen
tutkiminen auttaa selvittämään iskiaskivun tai pakaran kiputilojen
todennäköistä syytä. Iskiaskipu ja pakarakipu ovat yleensä
lievitettävissä sopivilla harjoitteilla.
Fysioterapeutti arvioi haastattelun ja tutkimisen perusteella selkäkivun
tai iskiaskivun mahdollisen aiheuttajan sekä testaa yhdessä asiakkaan
kanssa sopivat harjoitteet ja lääkkeettömät keinot kivun lievitykseen.
Terapeuttisen harjoittelun lisäksi fysioterapia voi olla esimerkiksi
arjen kuormitustekijöiden arviointia tai kuntoutusta hidastavien
käsitysten, uskomusten ja tapojen pohtimista. Fysioterapeutti voi
käyttää selkäkivun hoidossa myös manuaalisia keinoja, kuten erilaisia
kudoskäsittelyitä, hierontaa ja mobilisointia, mutta ilman aktiivista
harjoittelua tai liikuntaohjeistusta pelkän manuaalisen käsittelyn
vaikutukset ovat usein melko lyhytkestoisia. Kuntoutuminen onkin
prosessi, ja hyvä lopputulos koostuu monen eri tekijän
yhteisvaikutuksesta. Fysioterapiakertojen määrä voi olla
lyhytkestoisessa kivussa 1-2 kertaa kun taas pitkään jatkuneissa
kivuissa tai vaikeissa kiputiloissa progressiivinen kuntoutusprosessi
voi olla useita kuukausia.
Kirjoittaja
Annamari Holma
Fysioterapeutti (AMK)
Lähteitä:
Alaselkäkivun Käypä hoito -suositus 2017. Osoitteessa
https://www.kaypahoito.fi/hoi20001. Viitattu 7.10.2022.
Karppinen J, Kouri J-P, Airaksinen O, ja Seitsalo S. Iskiaskivun hoito,
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2008. Osoitteessa
https://www.duodecimlehti.fi/duo97612. Viitattu 7.10.2022.
Saarelma O. Iskias, välilevytyrä, välilevyn pullistuma. Lääkärikirja
Duodecim. 2022. Osoitteessa https://www.duodecimlehti.fi/duo97612.
Viitattu 7.10.2022."